Sinut minä muistan

Minä muistan tämän henkilön ensitapaamisen. Olimme kurssimatkalla kohti Helsinkiä ja sieltä edelleen risteilylle Tukholmaan. Make oli meidän matkanjohtajamme. Kun hän matkan alussa alkoi puhumaan meille matkustajille niin ajattelin, että tuossa on oikein mukava ja lupsakka mies. Hän oli todella hauska, oikein huumorimies. Matkan jälkeen hän unohtui mielestäni.

Ystäväni Lissu tuli kolme vuotta myöhemmin käymään luonani. Hän alkoi kertomaan minulle Makesta, joka oli Lissun ystävä. Hän kertoi minulle, että Make tarvitsee lisää työntekijöitä kauppaansa. Kysyi minulta, voisinko minä käydä Mikkelissä töissä. Lupasin harkita asiaa, koska minulta loppuisivat työt edellisessä työpaikassa syksyllä.

Sain Lissulta puhelinnumeron ja soitin Makelle seuraavana päivänä. Meillä oli oikein mukava keskustelu, ja olisin saanut aloittaa heti. Ei se sopinut minulle, koska minun piti tehdä työni loppuun
edellisessä paikassa. Sovimme, että aloitan heti kun pääsen työpaikastani lähtemään.

Aloitin Maken kaupassa ja se oli tosi mukavaa. Make oli tosi hauska huumorimies. Me tutustuimme toisiimme ja meistä tuli ystävät. Make kävi työporukan kanssa kesällä rantasaunassa kylpemässä.

Hän järjesti Karjalan-matkoja, minä olin kahdella matkalla mukana, oli tosi hauskat matkat. Tallinnan matkalla olin yhden kerran, Make oli senkin järjestänyt. Viipurissa olin karjalaisten pikkujouluissa, pyöreässä tornissa oli illallinen ja tanssit. Minulla on pelkästään hyviä muistoja näiltä matkoilta.

Olin töissä Makella kymmenen vuotta. Nyt olen ollut kuusitoista vuotta pois työelämästä. Edelleen soittelen Makelle, ja aina on yhtä riehakkaat keskustelut. Alkukesästä kävin hänen luonaan kylässä.

Make oli laittanut ruuat uuniin kypsymään. Me söimme ja muistelimme menneitä ja kerroimme tämänhetkisestä elämäntilanteesta. Totesimme molemmat, että kaikki on tällä hetkellä hyvin.

Jälkiruokakahvia juodessamme Make sanoi, että unelmatortun hän oli leiponut edellisenä päivänä minua varten. Yhden kerran olen nähnyt hänet sen jälkeen, ja se kohtaaminen oli yhtä riemukas kuin aina ennenkin. Kyllä minä hänelle soitan taas joulun alla kuten ennenkin. Ei hän minun mielestäni mihinkään häviä, mukava ja hauska mies.

Pike